Ilmatar kajakki ja sen purjevarustus projekti.


Ilmatar ja miten se tuli kajakin nimeksi.
Veneille ja kajakeille annetaan usein naisen nimi. Sehän sopii poikamiehelle ihan hyvin. Kajakin väritys on isänmaallinen valkoinen ja sininen. Nimeksi halusin suomalaisen nimen, joka liittyy veteen ja tuuleen. Nimen löysin nykytapaan googlettamalla sanoja "veden jumalatar".
Ihastuin Ilmatar nimen historiaan ja sen sopivuudesta tarkoitukseeni. Tunnustan, että en ennestään tiennyt Kalevalan maailman luontitarinasta.

Lyhesti Ilmatar: KALEVALA - MAAILMAN SYNTY Aikojen alussa oli vain vettä ja ilmaa. Maailma ei ollut vielä muotoutunut. Ainoa elävä olento oli Ilmatar, ilman impi. Hän ikävystyi yksinäiseen elämäänsä ja laskeutui alkumereen uiskentelemaan. Ilmatar tuli raskaaksi meren tuulesta, mutta kun lapsi ei vielä yhdeksän vuoden jälkeenkään ottanut syntyäkseen, Ilmatar tuli surulliseksi ja nousi itkemään. Silloin sotka lensi hänen polvelleen ja teki siihen pesänsä. Sitten lintu muni siihen kuusi kulta- ja yhden rautamunan. Ilmatar liikautti polveaan ja munat vierähtivät veteen ja rikkoutuivat. Palasista syntyi maa, taivas, aurinko, kuu, tähdet ja pilvet. Aika kului, ja vieläkin lapsi pysyi Ilmataren mahassa. Lopulta lapsi päätti tulla sieltä omin avuin ulos. Näin oli vihdoin syntynyt Väinämöinen, tietäjä ja mahtimies. Hän osasi jo syntyessään loitsia ja laulaa. Väinämöinen nousi merestä puuttomalle saarelle, jolle hän asettui asumaan.

Linkkejä Ilmattaresta:
Eino Leinon runo Väinämöisen synnystä
Värttinä: albumi Ilmatar, laulu Meri
Ilmatar ja sotka veistos

Ilmatar ja sotka
Kuva 1. Ilmatar ja sotka patsaan kuvaelmasta kajakin logoksi.

Elokuu 2005


20.8.2005 klo 15 koitti se kauan odotettu Ilmattaren purjeiden neitsyt purjehdus.
Paketti saatiin viimeisinen virityksineen kuntoon samaan aikaan kuin poolossa käytiin mestaruuskisoja, Yleisöä pooloilijoista siis oli, koska paluuni tuli juuri aikaan jolloin oli tauko.

Parantamis kohtaita havaitiin: Vastakäännös ei oikein onnistunut, peräsimen pintaa pitäisi lisätä. Masto ei oikein pysy paikallaan etu/taka suunnassa, kinnityksiä parannettava ettei puomi laske liian alas. Mastonjalan putkea leikattava ainakin 10 cm, jotta purjeen saa helpommin paikalleen. Purjeiden viritys purjehduskuntoon on vesillä ainakin alussa haastellista. Purjetta virittelin parempaan muotoon illalla ja samalla tein rikiin ruuvi varmistuksia, koska se muuten pääsisi saranasta irti. Amojen tuen katkaisu tappi oli takaisin tullessa liian tiukka, puun paisumisen vuoksi, joten reikää on suurennettava.

Purjerakennus tilanne 3.7.2005.


Heinäkuu 2005


Nyt alkoi purjerakennuksen tsemppi vaihe, jotta se saadaan vesille vielä tänä suvena.

Purjerakennus tilanne 3.7.2005.

Etu ja takatuki kehikko: Epoksi OK, mattopehmusteet OK. Vain narujen kiinnitykset puuttuu.
Ama: Laminointi + kevlar nauha OK, sisälaipiot OK. Kansi ja kiinnikkeet vielä puuttuu.
Masto: OK
Riki: OK
Kajakki: Paikattu laminoitiin jäänyt ilmakupla, joka puhkesi uudestaan reissulla. Takuukorjaus sovittu syksyksi.
Muuta: Melottu paljon ja rakennettu vähän, yli 550 km takana tältä kaudelta. GPS testailtu ja löydetty hyvät viritykset.



Kesäkuu 2005


Kesäkuulla melottiin paljon ja rakennettiin vähän.


Muuta: Omat kajakkipyörät testissä retkilastilla. Muutamia tukipultteja meni uusiksi M6 pultit vääntyi, Päivitettävä M8 pulteiksi, kun ehtii.

Sinivalkoinen ACA FIN-17 saatu vihdoin. Kisariki ja masto pitänee vielä rakentaa.



Toukokuu 2005




Virkistysmelontaa 26.5.2005.

Testailin perinteistä vanhaa myötätuulipurjemallia. Hankinta on 130cm halkaisijaltaan sateenvarjo. Toimi lievässä myötätuulessa jollain tavoin ja myötätuulessa (n.6 m/s) kohtalaista retkivauhtia.
Virkistysmelontaa sateenvarjon avustamana.

Purjerakennus tilanne 19.5.2005.

Etu ja takatuki kehikko: Liimakset ja kölituki ok, vaatii epoksimaalauksen seuraavaksi.
Ama: Liimattu kasaan, nippusiteet poistettu, laminointi pian.
Kajakki:Paikattu laminoitiin jäänyt ilmakupla, joka puhkesi Saimaan reissulla.
Muuta: Melottu paljon ja rakennettu vähän, yli 300 km takana tältä kaudelta. Puita istutettu yms. Rakennus projektiin löytynyt huonosti aikaa. Oma GPS tilattu.

Saimaa kuvia 6-9.5.2005.

Saimaa.



Huhtikuu 2005




Kuvia 15-16.4.2005.

Ilmatar kuvat. omalla digikameralla.

Purjerakennus tilanne 11.4.2005.

Etu ja takatuki kehikko: Liimausten parantamista ja Kölituen tekoa.
Mela Extra: Kuivuu.
Ama: Vanerit esitaivutuksessa, Kuumailmapuhaltimen avulla taivutettu lisää. Nippusiteet kiristetty.
Muuta: Melottu 10.4.2005 10 km merisatamasta suomenlinnan ympäri ja takaisin Raulin kanssa. Viikonloppu meni muuten Vapepan GPS koulutuksessa. Pitäisi varmaan sopia Raulin kanssa kuvaussessio osista.

Purjerakennus tilanne 3.4.2005.

Etu ja takatuki kehikko: Hiontaa, liimausten parantamista.
Mela Extra: Viimeinen epoksointi menossa.
Ama: Kyljet kasattu nippusiteillä ja tukilevyt tehty. Vanerit esitaivutuksessa. Kylkiosien pohjassa, etu ja takaosassa noin 5cm välein reiät, 27 kpl nikkusidettä amassa.
Muuta: Lopettelen luistelukautta ja melottu taas 2.4 tervasaaressa.



Maaliskuu 2005




Purjerakennus tilanne 20.3.2005.

Etu ja takatuki kehikko: Liimausta ja hiontaa.
Mela Extra: Hiottu, uudellen epoksointi aloitettu.
Ama: Kylkiprofiilit sahattu, hieman hiontaa jäljellä.

Purjerakennus tilanne 13.3.2005.

Yleistä: Työt alkaa 14.3.2005, joten projektia tehdään taas vain vapaa-aikana.
Etu ja takatuki kehikko: Vahvikkeet tehty, osittain liimattu. Hiontaa. Pitänee maalata valkoisella epoksimaalilla, koska kaariosat eivät ole tarpeeksi siistejä.
Mela Extra: Uudelleen hiontaa.
Masto: Puut halkeilleet hieman kuivuessaan.

Purjerakennus tilanne 8.3.2005.

Etu ja takatuki kehikko: Kaarien muoto ok, keveysti liimattu kasaan, vahvikkeet valmisteilla.
Ahkio: Skorvö opettaa hiihto ja vähän luistelu testireissu 5-6.3.2005 yhteensä 52 km, mukana kaikki leiriytymisvälineet. Tästä ei kannata päivämatkaa pidentää, meno 6,5 h, tulo 8,5 h. Painopiste tuli aika ylös, koska tavaraa oli aika paljon. Muovipulkka alumiini jalaksilla oli huomattavasti raskaampi vetää kuin jr 27. Ehkä ensi talveksi pitää tehdä jr 27. Muovipulkka ei pysynyt ahtojäissä pystyssä, muilla ahkiolla ei ongelmia. Ahtojäissä kaatuessa se jäi kuminarusta jäälohkareeseen kiinni ja alkoi revetä. Repeämisen leveämistä avusti pyöräkokeilu, joka oli kova rääkki pohjalle. Pelkkä pyöreä tanko pohjaa vasten oli liian iso rasitus pohjalle. Tänään olen hitsaillut muovipulkan repeämät kasaan ja alumiinijalakset otin irti. Pyörät olivat paremmat vain alle 1cm lumessa. En suosittele tätä ahkiota kuin lyhyille tasamaan reissuille, kuten pilkkireissuille.
Mela Extra: Uudelleen hiontaa. Vaurioitui hieman uimahallitreeneissä. Opin: Lasikuitua ei kannata laittaa melan reunakohtiin.
Retkiluistin: Korjasin reissussa hajonneen luistimen.

Purjerakennus tilanne 1.3.2005.

Yleistä: Kova pakkanen vie intoa työskennellä ulkona.
Etu ja takatuki kehikko: Rimoja hiottu ja tehty 1 uusi kaarituki.
Ahkio: Jarrulevy lisätty, ei testattu vielä.
Kehikon kiinnitys knaapit: Puisien knaappien avulla kehikko kiristetään kansinaruihin. Knaapit valmiit.
Masto: Inkkarimastoa höylätty lisää, valmius aste 90%.

Helmikuu 2005



Purjerakennus tilanne 20.2.2005.

Mitoitus: Ei muutosta.
Etu ja ta katuki kehikko: Kehikon rimoja sahailtu ja sovitettu. Huomasin, että kansiluukkujen vuoksi ulommaisia kaaria pitää muuttaa leveämmäksi.
Ahkio: Testattu ja jalaksista leikattu kaarevuuden kohdalta ylimääräiset jarrut pois. Luisto jäällä oli hyvä, mutta hieman raskas lumella.
Kajakin säilytysteline: Valmis tältä erää, kajakin ylös nosto ja lasku yksin osoittautui hankalaksi ja selkä hieman venähti.

Purjerakennus tilanne 17.2.2005.

Yleistä: Haastatteluissa käyty ja hiihdelty hyvissä keleissä, vähän luisteltukin ennen lumisadetta.
Mitoitus: Amojen kaavioita piirrelty hieman isommaksi ja lisää kaavioita tehty. Teen varmaan ensin mallin paperista ennenkuin kosken kalliseen lentokonevaneriin.
Köli: Ei muutosta.
Maston jalka: Ei muutosta.
Masto: Ei muutosta.
Riki: Ei muutosta.
Ama: Ei muutosta.
Etu ja takatuki kehikko: Kaaria mittailtu, sahailtu ja hiottu laudasta.
Ahkio: Valmis testiin.
Kajakin säilytysteline: Tein pienet puiset lisäkaaret, jotka estää kajakin putoamisen vaikka se olisi lähellä reunaa.

Purjerakennus tilanne 10.2.2005.

Yleistä: Lopetin työt 31.1.2005, uusi työ haussa.
Mitoitus: Amojen kaavioita piirrelty leivinpaperille.
Köli: Ei muutosta
Kölin kiristys: Kiristinkappale valmis.
Maston jalka: Lakattu, kiinnitys saranoihin puuttuu. Saranat hankittu.
Masto: Höylätty muotoonsa kajakkimasto 90%, Inkkarimasto 50%.
Riki: Narujen välitys ja kiristysosat hankittu.
Ama: Lentokone vanerit hankittu (Kallista mutta hyvää kamaa.) 4 mm normaali vaneri oli liian jäykkää tiukkoihin kurveihin.
Mela Extra: Valmis.
Kajakin lisäkiinnikkeet Extra: Valmis.
Ahkio: Vetokunnossa, puuosat pientä lakkausta vaille valmiit. Parempi vetovyö tekeillä.
Liima testi: Castron polyuretaaniliiman kestää, mutta paisuu kuivatessaan. En suosittele näkyville paikoille.



Tammikuu 2005


Purjerakennus tilanne 30.1.2005.

Mitoitus: Kajakki ja pääkaavio piirretty millimetripaperille.
Köli: Ei muutosta
Kölin kiristys: Ei muutosta
Maston jalka: Ei muutosta
Masto: Ei muutosta
Riki: Ahkion vetopuomeiksi hommaamani 22 mm lasikuituputki soveltunee rikin puomi ja kahveli materiaaliksi. Kestävä, mutta kevyt.
Ama: Ei muutosta
Mela Extra: Kertaalleen lakattu. Ensiviikolla valmis, kun lakka hieman kuivahtaa.
Kajakin lisäkiinnikkeet Extra: Hionta valmis ja kertaalleen lakattu. Lakkaan vielä kertaalleen.
Ahkio: Aloitin ahkion rakentamisen katkaisemalla kaksi pikku ahkiota (polyeteenistä). Hitsasin ne perästä yhteen. Tein pohjalle lasikuituvahvikkeen, koska se oli muuten ihan liian löysä. Ahkio on vedenpitävä, nähdäänkö se joskus Ilmattaren perässä on arvoitus, lisäkellukkeilla varustettuna. Pääasiassa se on kuitenkin tarkoitettu lyhyille talvireissuille.
Liima testi: Castron polyuretaaniliiman testaus aloitettu. Epoksi vaan on niin kallista, halvempaa liimaa haetaan. Mäkilähän on polyuretaaniliimalla vaneripurjekanootteja kasannut, eikä ne ainakaan vielä ole hajalla.

Purjerakennus tilanne 23.1.2005.

Mitoitus: Ei muutosta
Köli: Vain reikä puuttuu
Kölin kiristys: Lukkomutteri M10 liimattu epoksilla filmivaneriin, hionta suorittamatta.
Maston jalka: Puutteet: Lakkakerrokset ja kiinnitys saranoihin.(Saranat vielä hankkimatta)
Masto: Hain isän metsästä tiheässä kuusikossa kasvaneen kuusen ja katkaisin siitä Inkkarin ja kajakkipurjeen maston aihiot. Kuorin ja nostin ulkoparvekkeelle kuivamaan.
Ama: Ei muutosta
Mela Extra: Ei muutosta
Kajakin lisäkiinnikkeet Extra: Hionta valmiusaste 70%. Käsinhionta jäljellä, ehkä pohjasta hieman tasohiomakonella pois.

Purjerakennus tilanne 16.1.2005.

Mitoitus: Kävin kajakista eilen ottamassa eri mittoja ja siten tarkeentaa suunnittelua. Koemelonta paljasti että alunperin suunnittelemani kölin paikka oli liian takana ja haittaa melontaa, joten mitoitus pitää käydä uudestaan läpi.
Köli: Köli lakkattu 2 kertaan. Aikomus on saada köliin 3 kerrosta (Helo) venelakkaa.
Kölin kiristys: Ajattelin tehdä filmivaneriin kolon ja liimata epoksilla mutterin siihen kiinni.
Maston jalka: Epoksikerros OK, kansi ekan kerran liimattu. Puuttteet: lakkakerrokset 2, kansiosan liimaus paremmin. Kansiosaan tulee maston jalan tuki ja ohjausnarut. Saranoiden kiinnitys myös puuttuu.
Masto: Taitaa olla hankkimani haapa liian kiero mastoksi, teen siitä varmaan jotain muuta. Taidan ostaa valmiiksi hiotun mastopuun tai hakea isän metsästä uuden, kun käyn Kauhajoella.
Ama: Lentokonevanerin hankinta paikka tiedossa Ruoholahden Puukeskus. En ole kuitenkaan paikanpäällä vielä käynyt varmistamassa. Lentokonevanerin päälle ja sisälle tulee laminoituna lasikuitumatot. Harkitsen pohjaan kevlarnauhaa. Kevlarnauhan ulkonäkö asiat askarruttaa.
Mela Extra: Itse tehty mela on hiottu ja käsitelty kevyesti läpinäkyvällä epoksilla. Miksi käsitelty epoksilla? Varressa oli halkeamia, jotka piti korjata epoksiliimalla. Epoksi sulkee kosteuden paremmin sisä- ja ulkopuolelle. Painoa siitä varmaan hieman tulee lisää ja on kalliimpaa toki kuin lakka. Epoksi kestää kolhuja paremmin kuin lakka.
Melan tulee kuivaa nyt ainakin 2 viikkoa ennen lakkausta. Taitaa nyt tulla niin hieno, että ei enää uskalla rankkoihin uimahallileikkeihin enää ottaa mukaan. Paino on huomattavasti kevyempi ja muodot hienommat. Tosin lakkaus vielä nostaa painoa.
Kajakin lisäkiinnikkeet Extra: Mulla on ollut ostettuna (laude) leppälaudan palasia lisäkiinnikkeitä varten. Aion tehdä tuosta 6 kiinnikettä, joihin viritän kumilankaa. Kiinnikkeet on tarkoitus kiinnittää selkänojan taakse aukkopeitteen alle ja ehkä jalkatilaan 2 kpl. Piirtelin kuviot lautaan ja porailin reikiä siihen. Sahasin ne muotoonsa ja tein karkean hionnan. Etu- ja takakannella on muutama vapaa kiinnityskohta naruille tai kumilangoille, täytyy myöhemmin katsoa, miten ne kannattaa käyttää.

Ilmattaren kunnon tarkistus 9.1.2005.
Eilinen myrsky nosti veden pinnan niin korkeaksi, että säilytysvajaan tuli vesi. Annettiin ensiapua seuran muille kajakeille, ja muulle irtaimistolle, jotka olivat lattiatasossa. Oma kajakki säilyi ongelmitta korkean säilytyspaikan vuoksi. Vajaan allokko ja jäälautat tekivät reiän ja aukoi oven, josta yksi kajakki oli mennyt ulos, vajamestari pelasti sen takaisin vajaan. Jotain kajakkeja vahingoittui ja osa irtaimistosta on kateissa. Toivottavasti vesi ei enää nouse. Tämä oli tsunami suomalaisittain.

Purjerakennus tilanne 9.1.2005.
Köli: Kölin hionta on valmis ja kevyt liimatesti näyttää lupaavalta. Katselin filmivanerin valmistajan (WISA form) web sivuja, jonka mukaan liima pitäisi kestääkin märissä olosuhteissa. Valmistaja silti kehotti käsittelemään hiontapinnat. Kölin lakkaus on aloitettu. Aikomus on saada köliin 3 kerrosta (Helo) venelakkaa.
Maston jalka: Maston jalassa on vaneria 2 kerrosta 9mm vaneri. Ulkomitat nyt 65x65x100mm, välissä ja päällä ohut lasikuitu. Sisällä läpinäkyvä akryyliputki pituus 25 cm, halkaisija sisä 46 mm ja ulko 50 mm. Maston jalan pohja 30x30x50 mm suorakulmion mallinen. Puuttteet: yksi kerros epoksia, lakkakerrokset 2, kansiosan liimaus. Kansiosaan tulee maston jalan tuki ja ohjausnarut. Saranoiden kiinnitys myös puuttuu.
Masto: Maston aihio haapa ehkä valittu ja kuorittu kuivamaan ulos parvekkeelle.
Ama: Mistähän saisi lentokonevaneria amoihin? Se olisi hyvälaatuista ja ohutta.
Mela Extra: Hioin aiemmin itsetehtyä yksilapaista kajakkimelaa kevyemmäksi. Varsi on tehty lämpökäsitellystä haavasta ja lapa koivuvanerista. Mela on tarkoitettu lähinnä uimahallileikkeihin ;-).

Mäntysaaren loppiais picknik 6.1.2005.
Kajakki haettin autolta vajalta Rajasaareen. Lähdin vesille venerampin kohdasta, jossa ranta oli kauttaaltaan avoin jäistä. Matka Mäntysaareen yhdessä kahden skorvon retkeilijän kanssa. Kuvia yritettiin ottaa jäälauttojen seassa, mutta kamera meni epäkuntoon kastumisen vuoksi myöhemmin. Mäntysaaressa tein grilliaterian nuotiolla. Aterian jälkeen tulin yksin Mäntysaaresta Rajasaareen takaisin. Matkalla kaipailin hieman lisätukea reisiin, sellaisiin kun on tottunut uimahallin koskareissa. Keli mennessä tyyni, tullessa heikko myötätuuli. Rajasaaressa odotti yllätys, koska paikka josta lähdin melomaan oli täysin jäälauttojen valloittama. Löysin kuitenkin Rajasaaren toiselta puolen rantautumispaikan Seurasaaren puolelta. Sielläkin oli hieman jäälauttoja, mutta ei liikaa. Rantatumisen jälkeen nostin kajakin yksin auton katolle. Huomasin että nostotekniikkaa täytyy hioa. Paino ei ole ongelma, tekniikka on vaan vähän kateissa. Inkkarinihan painaa 40 kg ja kajakki vaan 26 kg. Silti tuntui, että Inkkarini on helpompi saada yksin katolle. Vajalla sain taas kantoapua niinkuin mennessäkin.

Kajakki kastettiin 2.1.2005
Hietaniemen läheisyydessä ja sen jälkeen tehtiin seurasaaren selällä testimelonta 5 km kovassa yli 10 m/s tuulessa. Kajakin kastamisessa ja mukana melonnassa olivat Katri Malmström ja Rauli Rautavuori. Kajakki toimi hyvin ja matkalla seurasaaren suojassa parannettiin peräsimen säätöjä. Itse yllätyin positiivisesti kajakin aallokko-ominaisuuksista. Kovassa aallokossa ei peräsin ihmeitä pysty tekemään, kun se osan ajasta oli ilmassa. Kajakin kastajaisia ei voitu tehdä säilytyspaikan läheisyydessä, koska vajasaaret olivat jäälauttavyöhykkeen ympäröimiä, samoin monet muut suojaiset lahdet olivat saaneet jääpeitteen.

Kajakkipurjevarusteiden suunnittelu eli speksit 1.1.2005
  • Tarkoituksena on rakentaa perusrakenteeltaan trimaran-typpinen purjekajakki, ACA-tyyppisellä rikillä. ACA-tyyppisen rikin mitoitukset kerrotaan kertoimella 0,75.
  • Kajakkina on Uusi Kajak Sport Oy Viviane exp. active, jossa on lisävarusteena pohjassa 10cm leveä kevlar nauha (muita lisävarusteita tavaraboxi jalkatilassa ja kompassi kannella). Active tarkoitaa Kajak Sport Oy:n patentoimaa kumista peräsintä.
  • Purjevarusteet suunnitellaan siten, että purjevarusteiden kiinnitykset tulevat kansinaruihin tai niiden kiinnikkeisiin.
  • Purjevarusteet pyritään rakentamaan siten, että ne voi irroittaa helposti ja toisaalta ne eivät hirveästi haittaa melontaa, mikäli keli on tyyni.
  • Kajakkiin ei ole tällä hetkellä tarvatta tehdä muutoksia. (riski, että aktiiviperäsin ei ole riittävän iso, ei tuottane ongelmia.)
  • Eteen etuluukun taakse tulee mastonjalka, johon tulee saranat, jolla maston saa ylös ja alas narujen avulla.
  • Etukannelle tulee puurimat laitojen suuntaisesti, sekä 3 poikkirimaa. Poikkirimoihin tulee mastojalan kiinnitys, kölin kiinnitys, apupylpyrät ja skuutin kiinnityspiste.
  • Takakannelle tulee ainostaan amojen kiinnitysrakenteet. Amoista tulee lyhyet noin 80cm, kummallekin puolelle. Amojen profiili tulee olemaan v-muotoinen.

Onko suomessa tehty aiemmin trimaran tyyppistä kajakkia tai kajakkiin ACA-tyypistä rikiä?
Usa:ssa trimaran kajakkeja on useita, mutta ACA-tyyppistä rikiä en ole ennen kajakissa nähnyt. Eipä noita kajakkipurjeita, jotka luovivat ole muutenkaan montaa suomessa.

Tomi Kallio-Könnö 20.8.2005