Edgar Arro (1911 - 1978) luetaan Viron monialaisimpiin säveltäjiin. Arro suoritti Tallinnan konservatorion loppututkinnon urkurina vuonna 1935 (opettajanaan August Topman) ja säveltäjänä vuonna 1939 (Artur Kappin oppilaana). Tallinnalaissyntyinen Arro teki myös elämäntyönsä Tallinnassa Konservatorion ja musiikkikoulun musiikinteorian opettajana ja professorina. Arron sävellystuotanto kattaa niin hengellisen kuin maallisen musiikin eri alueet aina elokuvamusiikkia myöten.

Erityisen merkittäväksi kehittyi Arron kiinnostus virolaisiin kansansävelmiin, joista hän sovitti uruille peräti 57 miniatyyrin kokoelman. Nämä julkaistiin kuutena vihkosena ’Eesti Rahvaviise I - VI’ vuosina 1968 - 1978. Arro kertoi itse seuraavaa: ”Rahvaviis on olnud mulle nagu pühadus, mida olen tahtnud säilitada puutumatuna tema algses ilus, lisades ainult harmooniliste ja polüfooniliste võtetega vastava fooni.” [Kansansävelmä on ollut minulle ikään kuin pyhä; olen tahtonut säilyttää sen puuttumatta sen alkuperäiseen kauneuteen ja lisännyt vain harmonisen ja polyfonisen kudoksen äänet.]

Kansanlaulu ja -soite tuntuvatkin elävän Arron sovituksissa niin aitoina, että niiden esittäminen uruilla on kuin vain yksi luonnollinen tapa ilmaista niiden sanomaa, tulkita elämän iloja ja suruja, kaipuuta ja haaveita, ihmisen syvimpiä tuntoja. Niitä kuunnellessa ei tule ajatelleeksi, ovatko ne ”hengellistä” vai ”maallista” musiikkia; ne ovat kokonaisvaltaisesti musiikkia, joka kulkee ihmisen sisimmästä toisen ihmisen sisimpään.

Arrotajad-yhtye on Edgar Arron kansansävelmäsovitusten inspiroima kolmen naisen monipuolinen trio. Anneli Kont-Rahtola (kuvassa vasemmalla) on jäljittänyt Arron lainaamien sävelmien tarkkaa alkuperää ja tekstejä, joita säveltäjä ei itse tullut kirjanneeksi urkusovitustensa lähteinä. Annelin instrumentteina ovat tilanteen mukaan mm. huilu, viulu ja kantele. Celia Roosen (kuva oikealla) pääinstrumentti on säkkipilli. Ene Salumäe (kuvassa Annelin vieressä) on Arron urkusatsien tulkki.

Koko kolmikko myös laulaa, sekä ilman soittimia että soitinten kera ja jopa niin, että laulu tai soitto on saatettu liittää myös Arron urkukudokseen. Koska säveltäjä on säilyttänyt kansansävelmien rytmisen ja melodisen asun niitten alkuperäisessä muodossaan, tämä on luontevasti mahdollista. Vai mitä tuumaat laulusta ”Urbõpäiv” (yksityinen nauhoite heinäkuussa 2004 Tallinnan tuomiokirkossa). [Anneli Kont-Rahtolan mukaan 'urbõpäiv'-laulu kertoo palmusunnuntaista. Laulu on Etelä-Virosta. Setun murteella sana "urb" tarkoittaa pajunkissaa kuten suomen kielessäkin "urpu". "Urpupäivä" on siis pajunkissojen päivä eli palmusunnuntai. Laulun sanojen mukaan "palmusunnuntai on kallista (hyvää, odotettua) aikaa".]

Heinäkuussa 2005 Arrotajad-yhtye vieraili Lohtajan kirkkomusiikkijuhlilla ja oli mukana myös suorana radioidussa Hemminki Maskulaisen virsien illassa. Elokuussa 2006 yhtyettä kuultiin Järvenpään seurakunnan kesäkonserttisarjassa.

Maaliskuussa 2011 Arrotajad esiintyi Tartossa (23.3.) ja Tallinnassa (24.3.) Edgar Arron 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Tallinnan konsertti lähetettiin suorana Klassikaraadiossa. Radion arkistossa on kuultavissa vironkielinen säveltäjämuotokuva Arrosta.

[Oheiset kuvat on kopioitu Viljandin kansanmusiikkijuhlien kotisivulta, josta löydät myös videon Arrotajad-yhtyeen konsertista Viljandin Jaanin kirkossa. Edgar Arron kuva on kopioitu EMIC:in (Viron musiikin tiedotuskeskus) sivulta. Edgar Arron kokoelmat Eesti rahvaviise orelile I - VI on julkaissut Eres Edition.]

Lisää eteläisen veljeskansamme kulttuurielämästä löydät mm. Viro-sivultani!