Ruamjai & Wolandoo : Häät

 

Entisaikoina heikot kulkuyhteydet aiheuttivat sen, että naapurikylä saattoi
tuntua yhtä kaukaiselta kuin vieras maa. Nykysuomalaisella on mahdollisuus
pitää yhteyttä afrikkalaiseen kylään tiiviimmin kuin sata vuotta sitten
eläneellä suomalaisella omaan naapurikyläänsä. Maailma käy pienemmäksi,
mutta yhä vieraan kohtaamiseen liittyvät samat tunteet.

Erilaisuuden ja samanlaisuuden voi kokea monella tasolla: ulkoisten
tunnusmerkkien ja tapojen takana ihminen kohtaa toisen ihmisen. Tässä
kokonaisuudessa kuvataan toisilleen tuntemattomien henkilöiden tapaamista
vakavassa tilanteessa. Perheet ovat sopineet avioliitosta. Tarkoitus on
oppia elämään sellaisen puolison rinnalla, josta vielä häissäkin tietää
vain hyvin vähän. Yhteisö ja perinteet johtavat sitoutumiseen. Siihen
liittyy luopumista ja surua, mutta myös ylpeyttä ja iloa.

Olemme yhdistäneet inkerinsuomalaisen ja eteläafrikkalaisen
lauluhääperinteen länsiafrikkalaiseen rumpumusiikkiin. Afrikkalaisen ja
suomalaisen kulttuurin vastakkainasettelun sijaan olemme pyrkineet luomaan
molempien kulttuurien aineksista sopusointuisen kokonaisuuden. Perinteistä,
lauluista ja rytmeistä löytyy yllättävän paljon yhteisiä elementtejä.
Ihmisyyden ja sen myötä kulttuurin ydin on samanlainen maantieteellisestä
etäisyydestä huolimatta.

**

Maria Luukka oli inkeriläinen runonlaulaja. Hän syntyi 1849 tai 1850.
Kuolinvuotta ei tiedetä. Häntä pidetään eräänä inkerinmaan parhaista
runonlaulajista ja häneltä onkin kerätty tuhansia säkeitä. Yksin hänen
muistamassaan häänäytelmässä, johon tämän kokonaisuuden runko perustuu, on
743 säettä. Käyttämämme perinteiset sävelmät ovat Itä-Suomesta Armas
Launiksen 1900-luvun vaihteessa muistiin merkitsemiä.

Pedit asuvat Etelä-Afrikan koilliskulmassa Limpopo-provinssissa. Heidän
hääperinteeseensä liittyy edelleen yhteisössä muistinvaraisena välittyvä
"näytelmä", jonka kulku myötäilee Maria Luukan muistamien häitten
päälinjoja. Jokaiseen tapahtumaan liittyy oma laulunsa, johon sukulaiset
sekä kylän väki osallistuvat. Luonteenomaista sekä pedien lauluille että
kalevalaiselle lauluperinteelle on esilaulajan ja kuoron vuorottelu. Tässä
käyttämämme laulut olemme oppineet kuulonvaraisesti Motjatji Tladilta sekä
Eunice Mphelanelta.

Häät -kokonaisuudessa käytetyt rytmit ovat peräisin Guineasta. Jokaisella
rytmillä on oma alkuperäinen käyttötarkoituksensa. Liberté on kehitelty
Guinean itsenäistymisen kunniaksi vuonna 1958. Muut rytmit liittyvät
kiinteästi riitteihin ja arjen töihin. Esimerkiksi Kukua soitetaan
iltaisin, kun naiset palaavat kotiin ja unohtavat päivän huolet. Häät -
kokonaisuudessa on mukana myös naamiotansseihin (Djolé), rakkauden ja
ihailun viestittämiseen (Yancadi ja Macrou), sotaretkiin (Sofa) sekä
ympärileikkausseremonioihin (Soli) liittyvät rytmit. Tässä kokonaisuudessa
rytmien ja laulujen yhdistäminen perustuu musiikilliseen yhteensopivuuteen
ei siis rytmien käyttötarkoituksen ja laulujen sisällön yhteneväisyyksiin

**

Vuonna 2000 perustettu Ruamjai -nuorisokuoro ("Yhteinen sydän") koostuu 20
nuoresta, 15-20 -vuotiaasta laulajasta, joille kaikille on kertynyt jo
runsaasti kuorolaulukokemusta Vox Aurea -lapsikuorossa. Ruamjai
perustettiin luontevaksi jatkeeksi lapsikuorotoiminnan perään. Se on
tähänastisen toimintansa aikana keskittynyt ennakkoluulottomasti erilaisiin
laulutraditioihin ja musiikkikulttuureihin. Ruamjai on tehnyt tiivistä
yhteistyötä eteläafrikkalaisten opettajien sekä Wolandoon lisäksi myös mm.
vanhanmusiikin yhtye Fiamma Lucenten kanssa.

Ruamjain johtaja Sanna Kivinen (1974-) toimii Jyväskylän Yliopiston
Musiikin laitoksella tutkijana ja kansanmusiikinopettajana sekä on
työskennellyt kahdessa Suomen musiikkikasvatusseuran eteläafrikkaan
suuntautuvassa kehitysyhteistyöprojektissa vuodesta 2000 lähtien. Hän on
myös Musica-kuoron ja Vox Aurean varajohtaja-äänenmuodostaja.


Wolandoo on keskittynyt länsiafrikkalaisiin rytmeihin sekä etelä- ja
länsiafrikkalaisiin lauluihin. Näistä yhtye sovittaa monipuolisia
musiikillisia kokonaisuuksia. Sana "wolandoo" tarkoittaa paikkaa, jonne
väki kokoontuu jauhamaan jyviä huhmareilla. Vuodesta 2001 toimineen ryhmän
peruskokoonpanoon kuuluu 9 soittajaa ja 4 laulajaa. Käytössä ovat balafon,
djembét, dundunit ja muut rytmisoittimet. Wolandoon rumpuopettajana toimii
Jarmo Hovi. Ruamjain lisäksi Wolandoo on tehnyt yhteistyötä Mami Wata
-tanssiryhmän kanssa.