Morsiamen kotona

1. Morsiamen hiuksia leikataan ja
kasvoja hunnutetaan. Sukulaisnaiset
laulavat hunnutusvirren.

2. Pirta oa re ditela, oduletseng ka
montlong naa!
Pirta, tule jo ulos juhlimaan!

3. Tswang tswang tswang, le bone,
Ngwana o swana le dinaledi!
Tulkaa
katsomaan, morsiamen silmät loistavat
kuin tähdet!

4. Sulhasväki onnittelee sulhasta
kauniista naisesta.

5. Sulhasväki tiedustelee morsiamen
ja morsiusväki sulhasen työtaitoa.

6. Morsiamen suku neuvoo sulhaselle,
miten nuorikkoa tulee kohdella.

7. Sulhasväki muistuttaa, että morsian
itse luo mallin kohtelulleen.

8. Morsiamen itku.

Sulhasen kotona

9. Sulhasen vanhemmat ovat hääjoukkoa
vastassa. Saattajat laulavat sulhasen vanhemmille.

10. Tshaba, tshaba, tshaba di maketse!
Le ammona kwana/Pirta/Jorma, tshaba
di maketse!
Ihmiset ovat ihastuksissaan,
katsokaa morsianta/Pirtaa/Jormaa!

11. Makoti o batla pina, O gana le go
ja o batla pina.
Morsiamelle ei ruoka maistu,
hän tahtoo vain laulun.

12. Hääaterian lopuksi nuorikko lauletaan
pöydästä neuvomalla hänelle miniän elämäntaitoa.

Rytmit:

1. Liberté 2                         9. Liberté 1
2. Yancadi                          10. Yancadi
3. Sofa                               11. Soli
4. Macrou                           12. Soli
5. Djolé
6. Djolé
7. Djolé
8. Kuku

HÄÄT
Tapahtumien eteneminen ja inkerin-
suomalaiset laulut perustuvat runonlaulaja
Maria Luukan teksteihin. Afrikkalaiset
laulut ovat edelleen elävää pedi -heimon
perinnettä. Käytetyt djembérytmit ovat
Guineasta.

     
Entisaikoina heikot kulkuyhteydet aiheuttivat
sen, että naapurikylä saattoi tuntua yhtä
kaukaiselta kuin vieras maa. Nykysuomalaisella
on mahdollisuus pitää yhteyttä afrikkalaiseen
kylään tiiviimmin kuin sata vuotta sitten eläneellä
suomalaisella omaan naapurikyläänsä. Maailma
käy pienemmäksi, mutta yhä vieraan kohtaamiseen
liittyvät samat tunteet.

Erilaisuuden ja samanlaisuuden voi kokea monella
tasolla: ulkoisten tunnusmerkkien ja tapojen takana
ihminen kohtaa toisen ihmisen. Tässä esityksessä
kuvataan toisilleen tuntemattomien henkilöiden
tapaamista vakavassa tilanteessa. Perheet ovat
sopineet avioliitosta. Tarkoitus on oppia elämään
sellaisen puolison rinnalla, josta vielä häissäkin
tietää vain hyvin vähän. Yhteisö ja perinteet johtavat
sitoutumiseen. Siihen liittyy luopumista ja surua,
mutta myös ylpeyttä ja iloa.

Olemme yhdistäneet inkerinsuomalaisen ja
eteläafrikkalaisen lauluhääperinteen länsi-afrikkalaiseen
rumpumusiikkiin. Afrikkalaisen ja suomalaisen
kulttuurin vastakkainasettelun sijaan olemme
pyrkineet luomaan molempien kulttuurien aineksista
sopuisan kokonaisuuden. Perinteistä, lauluista ja
rytmeistä löytyy yllättävän paljon yhteistä.
Ihmisyyden ja sen myötä kulttuurin ydin on
samanlainen maantieteellisestä etäisyydestä
huolimatta.

Ruamjai, “Yhteinen sydän”, on noin kahdenkymmenen
15 – 19 –vuotiaan kokeneen kuorolaulajan muodostama
jyväskyläläinen lauluryhmä.  Ryhmä sai alkunsa kesällä
2000 kun Vox Aurea –lapsikuorosta ulos kasvavat
jäsenet tahtoivat jatkaa lauluharrastusta. Ruamjain
johtajana toimii Sanna Kivinen.

Tähänastisen toimintansa aikana Ruamjai on keskittynyt
erilaisiin laulutraditioihin ja musiikkikulttuureihin.
Ohjelmistosta löytyy mm. suomalaista, ruotsalaista,
walesiläistä, bulgarialaista, thailaista ja eteläafrikkalaista
perinnemusiikkia. Kesällä 2001 lauluryhmä toimi
demonstraatiokuorona Suomen ISME:n järjestämällä
afrikkalaisen laulun kurssilla, jonka kouluttajat kuuluvat
eteläafrikkalaiseen pedi -heimoon.

Ruamjai:

Morsiamen suku                Sulhasen suku

Pirta Laaksonen, morsian   Maija Mänttäri
Outi Pitkänen                     Elina Räsänen
Johanna Ruuska                Jonna Saksola
Tiina Åkerlund                   Veera Markkanen
Elina Kanninen                   Anna-Elina Rahikainen
Laura-Elina Aho                 Minna Wennström
Karoliina Leinonen             Kati-Maria Korhonen
Niina Hänninen                  Mikko Wennström
Ville-Pekka Niutanen          Joni Kivinen
Otto Turunen                     Eerika Aho
Sanna Kivinen

Wolandoo on keskittynyt länsiafrikkalaisiin
rytmeihin soittiminaan djembét, dundunit ja muut
afrikkalaiset rytmisoittimet. Sana ”wolandoo”
tarkoittaa paikkaa, jonne väki kokoontuu
jauhamaan jyviä huhmareissa. Samankaltaista
yhdessä tekemisen riemua Wolandoo tahtoo
välittää soitollaan. Vuoden 2001 alusta
toiminutta ryhmää ohjaa Jarmo Hovi.

Wolandoo:

Jarmo Hovi
Raija Hämynen
Sirkka Jolkkonen
Jari Kalavainen
Kati Karinharju
Sampo Laaksonen
Jukka Majuri
Jorma Nieminen, sulhanen
Pia Niskanen
Jaana Virkkala

Käsikirjoitus: Sanna Kivinen ja Jaana Virkkala
Ohjaus:
Sanna Kivinen
Ohjauksessa apuna: Monna Ollikainen
Soittajien ohjaus: Jarmo Hovi ja Jaana Virkkala
Kiitämme: Riikka Jakonen, Marjo Kalavainen,
Pekka Kostiainen, Tuula Laaksonen,
Jyväskylän yliopiston musiikin laitos