JUUPAJOEN

HIRVIJÄRVEN KANSAKOULUN HISTORIIKKI

Koonnut Arto Toivonen 11.03.2005

 

                        Kuvassa Hirvijärven koulu 

 

SUOMEN KANSAKOULULAITOKSEN SYNTY

 

Ensimmäisen virallisen päätöksen Suomen kansakoululaitokselle antoi Aleksanteri II senaatin istunnossa 1856. Siinä kiinnitettiin huomiota nimenomaan maaseudun koululaitoksen kehittämiseen. Uno Cygnaeus lähetettiin opintomatkalle Ruotsiin, Saksaan, Tanskaan ja Sveitsiin tutustumaan näiden maiden kouluihin ja sieltä palattuaan Cygnaeus kirjoitti kansakoulun ja seminaarin opetussuunnitelmat. Vuonna 1866 annettiin tämän pohjalta Suomen ensimmäinen kansakoululaitosta koskeva asetus, jota pidetään Suomen kansakoululaitoksen syntymäpäivänä.

 

HIRVIJÄRVEN KOULUPIIRIN JA KANSAKOULUN SYNTY

 

Samassa vuoden 1866 kouluasetuksessa määrättiin ensimmäistä kertaa koululaitos kunnan toimialaksi eikä enää kirkon alaisuuteen kuten kiertokoulut. Monessa kunnassa kirkko hoiti vielä kiertokoulua kymmeniä vuosia, koska kansakoulujen perustaminen oli vapaaehtoista. Orivedelle perustettiin ensimmäinen kansakoulu 1872. Juuvan kulman eli Juupajoen ensimmäinen kansakoulu perustettiin Kopsamolle Perttulan taloon 1886.

Kansakoulujen piirijakoasetus annettiin 1898. Kukin maalaiskunta oli jaettava koulupiireihin siten että jokaisella kouluikäisellä lapsella oli mahdollisuus saada neljä vuosiluokkaa opetusta eivätkä koulumatkat olisi saaneet ylittää viiden kilometrin rajaa paitsi harvaanasutuilla seuduilla. Koulujen perustaminen ei enää ollut vapaaehtoista vaan kunnat velvoitettiin perustamaan kansakoulu jokaiseen piiriin jossa vähintään 30 lasta pyrki oppilaaksi. Sen mukaan Orivesi jakaantui 11 koulupopiiriin: Hirvijärven, Lylyn, Korkeakosken, Kopsamon, Haaviston, Pitkäjärven , Vehkalahden, Koivuniemen, Enokunnan, Onnistaipaleen ja Kirkonkylän piireihin.

Hirvijärven piirin koulua alettiin valmistella syksyllä 1901 ja keväällä 1902 kuntakokous päätti aloittaa kansakoulun samana syksynä, vuonna 1902. Kouluun palkattiin opettajaksi isokokoinen ja tiukka pohjalainen, Ida Mäkelä. Kun hirvijärviläiset saivat oman koulun niin heidän ei enää tarvinnut käydä pitkän matkan takana Kopsamolla. Seurauksena Kopsamon koulun toinen opettajan virka lakkautettiin. Hirvijärven kansakoulu aloitti toimintansa Seppälän talossa. Kansakoulussa oli jo vuonna 1905 neljä luokkaa ja 30 oppilasta. Sen lisäksi pientenlasten koulussa oli 16 oppilasta.

 

 

ALKUAJAN OPETTAJAT JA JOHTO

 


Vuonna 1904 Hirvijärven koulun opettajaksi valittiin Hilja Aliina Mattila, myöhemmin Järvenpää Längelmäeltä. Hän oli Hirvijärven pitkäaikaisin opettaja, joka toimi koulussa 45 vuotta ja opetti kolmea sukupolvea. Täytettyään pakollisen eroamisiän 67 vuotta hän sai vielä johtokunnan anomuksesta lisäaikaa lukukauden 1948-1949 loppuun asti. Vuonna 1904 Rikhard Järvenpää valittiin poikien pitkäaikaiseksi käsityönopettajaksi. Myöhemmin Rikhard Järvenpää ja Hilja Mattila avioituivat.

Cygnaeuksen suunnittelemassa kansakoulussa käsityöllä oli uskonnon ohella keskeinen asema, kolmannella ja neljännellä luokalla 4 tuntia viikossa kumpaakin oppiainetta. Opetuksessa korostettiin käytännönläheisyyttä ja ohjattiin maaseudun töiden oppimiseen, mm. opettajan kasvimaan hoitamalla. Vanhempien asenne kansakouluun oli aluksi varovainen. Sitä kuvaa erään isän lausahdus:Siitä ei herraa tehdä, työhön sitä pitää opetella, mutta oppihan siellä edes nimensä kirjoittamaan.

 

Vuoden 1918 sodan vuoksi Juupajoen kuntaan tuli paljon orpolapsia. Kunta osti Hirvijärven Peltolammin tilan ja perusti siihen lastenkodin, jonka lapset kävivät kansakoulua Hirvijärvellä. Kansakouluikäisiä lapsia oli vuonna 1921 kaikkiaan 74 . 1921 tuli voimaan oppivelvollisuuslaki ja samassa yhteydessä kansakouluihin lisättiin pientenlasten koulut, joista muodostettiin kaksivuotinen alakoulu. Kansakoulun käynti siis tuli pakolliseksi ja kansakoulu kesti kaikkiaan kuusi vuotta.

 

Vuonna 1924 alakoulunopettajaksi valittiin Hilma Ekola ja alakoulu toimi samoin kuin pientenlasten koulu aiemmin Seppälän talossa. Hilja Järvenpään lisäksi toinen pitkäaikainen opettaja oli Kangasalalta kotoisin oleva Aaro Perälä, joka valittiin ensimmäisen kerran väliaikaiseksi opettajaksi Hirvijärven kansakouluun  1.8.1924. Koulu toimi kolmiopettajaisena kaikkiaan neljä vuotta. Seuraavan kerran Aaro Perälä tuli taas opettajaksi Hilja Järvenpään jäätyä eläkkeelle 1.8.1949. Hän toimi opettajana Hirvijärvellä kaikkiaan 16 vuotta. Hänen aikanaan 1950-luvulla tulivat kouluun suuret ikäluokat.

Jo vuonna 1931 alkoi jatko-opetus Suomessa suurissa kaupungeissa, mutta se ei tullut pakolliseksi koska kunnilla ei ollut pula-ajan vuoksi rahaa. Vasta 1945 jatkokoulu tuli pakolliseksi myöskin maaseudulla. Hirvijärven kansakoulun jatkoluokat aloittivat ensin omalla koululla mutta siirtyivät myöhemmin Suomelaan.

Kolmas pitkäaikainen opettaja oli Saimi Kartano (n. 20 v), joka valittiin alakoulun opettajaksi vuonna 1942. Sota-aikana hänet siirrettiin vuodeksi pois ja koulu toimi sen ajan yksiopettajaisena. Lyhyitä kausia Hirvijärven kansakoulussa oli useitakin opettajia ja harjoittelijoita, mm. poikien käsityönopettajana 40-luvulla Artturi Toivonen ja opetusharjoittelijoina Eino Salkinoja 1939 ja Terttu Järvenpää 1947.

 


 Maksuton kouluruokailu tuli pakolliseksi 1945, mutta Hirvijärvellä se oli toteutunut jo aikaisemmin, tosin vaatimattomana. Ruokalajeina oli kaali- ja hernekeitto, puolukka-kauravelli eli terveyskeitto ja marjapuuro. Jokaisen oppilaan oli kerättävä ja tuotava kouluun kolme litraa puolukoita tätä varten. Lisäksi jokaisella oli oma maitopullo ja leipää eväinä. Pitkämatkalaisilla maito saattoi matkalla jäätyä ja sitä pulloja sulateltiin uunin vieressä. D-vitamiinitarpeen tyydyttämiseksi oppilaille jaettiin kalanmaksaöljyä, joka oli tullut Norjasta suurissa puutynnyreissä.

 

Hirvijärven kansakoulua johti oppilaiden vanhemmista valittu johtokunta, johon noin sata vuotta sitten kuuluivat Kustaa Ala-Sahra, Manu Mattila, Juho Eskonniemi, Antti Kortesuo, Juho Järvenpää ja Vilho Lakua. Vuonna 1958 suurien ikäluokkien vuosina johtokuntaan kuuluivat Artturi Toivonen, Viljo Peltonen, Elsa Järvenpää, Lauri Soikka ja Veikko Kahila sekä  Saimi Kartano.

 

HIRVIJÄRVEN KOULURAKENNUS

 

Rakennushistoria alkaa Hirvijärven Seppälästä , jossa vuonna 1908 syyskuun 27 päivänä Hirvijärven piirin kansakoulun rakennustoimikunta kokoontui.  Malli otettiin Oriveden Pitkäjärven koulusta, joka oli rakennettu 1907, johon valtio oli antanut tavanomaiset tuhat runkoa koulun rakentamiseksi. Samoilla  piirustuksilla vähän  muokattuna suunniteltiin myös Hirvijärven koulu ja rakennusurakka päätettiin antaa huutokaupalla.  Urakkahuutokauppa rakentamista varten päätettiin pitää lokakuun 19 päivänä, ilmoitettiin kahdessa sanomalehdessä ja kahdessa kirkossa, Orihveden ja Juupajoen kirkoissa. Huutokaupassa oli alin, s.o. halvin tarjous H. Laakson 16 690 mk, jolle myöhemmin kuntakokous työn hyväksyi. Tontti oli saatu lahjoituksena Hilda ja Kustaa Sahralta.

 

KANSAKOULUN MUUT VAIHEET

9.11.1917 johtokunta päätti yhteiskunnallisen rauhattomuuden ja liikehdinnän johdosta pitää koulun suljettuna toistaiseksi. 2.2.1918 koulu keskeytettiin, koska koulu tarvittiin punaisten esikunta- ja majoitustiloiksi.

 


Koulu oli toiminut kylän tärkeänä kulttuurikeskuksena lähes vuosisadan. Kohokohta vuodessa oli joulujuhla eli kuusijuhla, joka pidettiin illalla ja jonne miltei kaikki kyläläiset kokoontuivat katselemaan ja kuuntelemaan oppilaiden ohjelmaa. Toinen kohokohta vuodessa olivat äitienpäiväjuhlat.Koulun lakkauttaminen johtui siitä että suuret ikäluokat olivat siirtyneet pois eikä kylässä syntynyt tarpeeksi lapsia koulun ylläpitoon. Tapio Ojala oli koulun viimeinen pitkäaikainen opettaja 1961-1968.

 

Hirvijärven kansakoulu lakkautetiin 1968 ja itse koulurakennus jäi tyhjilleen. Parin vuoden ajan se toimi mm. kynttilätehtaana   Vuonna 1989 kansakoulun entiset oppilaat Ulla Hosia ja Asko Toivonen hankkivat koulukiinteistön omistukseensa ja Ulla Hosia muutti asumaan vanhaan kouluun.

Vanhoissa koulutiloissa on järjestetty erilaista kurssitoimintaa. Tarkoituksena on, että isoa salia voitaisiin tulevaisuudessakin käyttää kylän yhteisiin tarpeisiin, näyttely- juhla- ja kurssitoimintaan.

Suurimmat tähän mennessä järjestetyt juhlat olivat Hirvijärven kansakoulun syntymän satavuotisjuhlat joihin osallistui entisiä oppilaita perheineen ja tuttuineen yli  300 henkilöä.