TYÖNILOA TYÖPAIKOILLE

"Työnilon etsiminen on nyt erityisen tärkeätä, koska viime vuonnakin eläkkeelle jäätiin keskimäärin 59,7 -vuotiaina. Työkyvyttömyyseläkekeski-ikäkin säilyi edellisvuoden tasolla eli oli 52 vuotta. Mieliala-lääkkeitä söi yli 800 000 suomalaista.
 
Neljättä kertaa julistettava työrauha haastaa työpaikat pohtimaan yhdessä henkilöstön kanssa, millä tavoin vastavuoroisuutta ja toiveikkuutta saataisiin lisättyä. Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka julisti Suomeen työrauhan Helsingissä 13.1.2011  klo 12. Työraurauhanjulistus on luettavissa kokonaisuudessaan sivulla http://www.uta.fi/synergos
 
Professori Marja-Liisa Manka: Miksi työrauhan julistus on tarpeen?
 
Suomen Turku julistaa joulurauhan jouluksi, mutta me  julistamme työn tekemisen rauhan koko vuodeksi! Työrauhan julistaminen on erityisen tärkeätä juuri nyt, koska tarvitsemme toiveikkuutta ja porukkahenkeä  - ns. sosiaalista pääomaa - ei vain työpaikoilla, vaan koko Suomessa. Haastammekin työpaikat pohtimaan henkilöstön kanssa, millä tavoin vastavuoroisuutta ja toiveikkuutta saataisiin lisättyä.
 
Kiire ja aikapaineet ovat työelämässä koko ajan kasvaneet. Erityisesti kuntien työntekijät tekevät tällä hetkellä työtään henkisten paineiden alla, koska heistä yli seitsemän kymmenestä oli psyykkisesti melko  tai erittäin paljon rasittuneita vuoden 2009 työolobarometrin ennakkotietojen mukaan. Myös valtionhallinnon henkilöstöstä 2/3 kertoo samaa.
 
Eläkeiän jatkamiskeskustelussa huomiota pitäisi kiinnittää erityisesti siihen, miten vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Vuonna 2008  myönnetyistä kokoaikaisista eläkkeistä 48 prosenttia johtui normaalille eläkkeelle, 35 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle ja 17 prosenttia työttömyyseläkkeelle jäämisestä.
 
Kaikista työkyvyttömyyseläkettä v. 2008 saavista peräti 38 %:lla oli taustalla mielenterveyden häiriö (Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 5/2009). Erityisesti nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys sekä niiden kasvu 2000-luvulla huolestuttavat. Kela korvasi alle 30-vuotiaille viime vuonna yli 400 000 sairauspäivää mielenterveyden häiriöiden perusteella. Määrä on 44 % suurempi kuin vuonna 2004.
 
Jopa 8 % alle 30 vuotiaista uskoi, ettei olisi enää työssä kahden vuoden kuluttua (Varma ja Odum 2009). Riskiryhmän nuorilla oli paljon sairauspoissaoloja ja huono terveyskäyttäytyminen, ja he kokivat työyhteisön rasittavaksi.
 
Inhimillinen pääoma on tulevaisuuden tärkeä menestystekijä ja turva muutosten keskellä. Vastavuoroisuus, luottamus, yhteiset arvot ja aktiivinen toiminta kaikkien hyväksi näyttävät lisäävän ns. sosiaalista pääomaa, jolla on todettu olevan sairauksien riskejä ja masennusta vähentävä vaikutus työpaikoilla. Puolestaan yksilön psykologinen pääoma, joka ilmenee itseluottamuksena, optimismina, toiveikkuutena ja sitkeytenä, on yhteydessä hyvään suoriutumiseen työssä. Se vaikuttaa niin ikään siihen, miten työyhteisön tukea pystytään hyödyntämään työssä.
 
Työrauhan julistuksella haluamme kiinnittää huomiota siihen,että tilanteeseen voidaan vaikuttaa. Hyvä ja vastuullinen henkilöstöpolitiikkaa hyödyttävät niin yritystä kuin sen työntekijääkin, koska tyytyväinen henkilöstö tekee hyvän tuloksen. Vastuullisuus synnyttää luottamusta ja toivoa, jota tarvitaan myllerryksen keskellä. Jokainen voi vaikuttaa arjessa myös omilla teoillaan olemalla ihmisiksi ja huolehtimalla toinen toisistaan."

TYÖRAUHAN  MUUTTUVAT  KASVOT

Opetushallitus on julkaissut melko monipuolisen kirjan "Työrauha tavaksi" osoitteessa:
http://www.oph.fi/download/121557_Tyorauha_tavaksi.pdf
 
"Autoritaariseen kasvatukseen liitetty ehdottoman hiljaisuuden vaatimus on
väistynyt oppimiskäsityksen ja pedagogiikan muuttumisen myötä. Tavoiteltavana
pidetään sen sijaan kurinalaista, asetettujen tavoitteiden ja tehtävien
mukaista toimintaa. Keskusteluun työrauhasta kytkeytyy silti yhä hiljaisuuden
käsite. Hiljaisuus ei kuitenkaan välttämättä heijasta hyvää työrauhaa ja
tehokasta työskentelyä, vaan voi myös kertoa vaikkapa passiivisuudesta ja
pelosta ankaraa opettajaa kohtaan. Toisaalta työ tai oppiminen ei välttämättä
edes onnistu parhaiten hiljaisessa luokassa, vaan työskentelyn äänet
ja puheensorina luokassa voivat olla myös suotavia. (Saloviita)
Työrauhan lähtökohtana kannattaisikin pitää pikemmin opetussuunnitelmassa
asetettujen tavoitteiden saavuttamista kuin hiljaisuutta sinällään (Helamaa).
Erätuuli ja Puurula ovat todenneet, että työrauhan määritelmä vaihtelee
oppiaineen ja opetustilanteen mukaan. Esimerkiksi taide- ja taitoaineiden
tunneilla ja ryhmätyötä tehtäessä puheensorina kuuluu asiaan. Muidenkin
oppiaineiden tunneilla saattaa oppilaiden mielestä hyvään työskentelyilmapiiriin
kuulua juttelu, jos oppilaat ovat tottuneet kysymään neuvoa toisiltaan.
(Erätuuli & Puurula)
Somersalo ym. toteavat, että hyvä työskentelyilmapiiri vaikuttaa positiivisesti
koulunkäyntimotivaatioon, oppimistuloksiin ja oppilaiden hyvinvointiin.
Työrauhan ja koulunkäyntimotivaation välistä yhteyttä ovat tuoneet
esiin myös Urdan ja Schönfelder.
Opettajan näkökulmasta työrauhan keskeisiä ominaisuuksia ovat 1) mahdollisuus
opettaa ilman keskeytystä, 2) hiljaisuus työskenneltäessä, 3) oppimiseen
kannustava ilmapiiri, 4) oppilaiden itsekuri opettajan ollessa poissakin,
5) henkilökunnan toimivat suhteet sekä 6) työtehtävien ristiriidattomuus.
(Lindqvist & Niemenlehto)

Jos näkökulmana on oppilaan oppiminen, voidaan työrauhahäiriöt jakaa
myös ulkoisiin ja sisäisiin. Huomio kiinnittyy yleensä vain ulkoisiin työrauhahäiriöihin,
mutta työtä ja oppimista voivat yhtä lailla häiritä sisäiset seikat,
kuten oppilaan heikko minäkäsitys ja ahdistuneisuus. Sisäiset häiriötekijät
johtavat usein myös näkyviin, ulkoisiin työrauhahäiriöihin. "


MIKÄ  ONKAAN  PARAS  OPETUSMENETELMÄ?

"Kasvatustieteen professori Matti Koskenniemen kuningasajatuksiin kuului opetusmuotojen
tasapainoisuuden periaate: Oppilaiden tulisi saada jatkuvasti kokemuksia opettajakeskeisistä,
oppilaskeskeisistä ja yhteistoiminnallisista opetusmuodoista. Tämä olisi hyvä muistaa aina 
kun julistetaan mikä on "paras" opetusmenetelmä.
Sellaistahan ei ole, koska eri opetusmenetelmillä on erilaiset tavoitteet."

Professori Kari Uusikylä OPETTAJA-lehdessä 

Gezelius-sitaatti

Piispa Juhana Gezeliuksen (v.) mukaan oppimisen tuli olla luonteeltaan ystävällistä, iloista ja havainnollista.
Vuonna 1680 Gezelius julkaisi Comeniuksen oppikirjan Orbis pictus kuvitettuna, mikä helpotti latinan opiskelua.
Kaiken kaikkiaan Gezelius julkaisi useita kirjoja tuon ajan koulua varten.


JUTTU  USSAN  TUNNISTA  DYNAMITENEWS.FI -SIVUILLA.

TAVOITE  KAIKILLE  OPETTAJILLE:

1. Suo, Jeesus, paras opettaja, mun itseäni tuntea,
ja sulle, rakas Vapahtaja, mun sydämeni avata,
ett' tilani mä tuntisin ja sulta avun löytäisin.

2. Sun sanas kätke sydämeeni ja tule sinne asumaan.
Oi Jeesus, paras paimeneni, mua Henkes anna johtamaan
sun sanas valkeudessa ja elämässä uudessa.

3. Kun kristityn on nimi mulla, tee siksi minut todella,
suo tahtos tekijäks mun tulla, sun nuhteitasi totella,
ja käydä tielläs taivaaseen, elämään, iloon iäiseen.

 4. Mua auta tielle parannuksen jo täällä armonaikana,
suo, että Hengen uudistuksen mä löydän, Jeesus, sinussa.
Suo autuaasti kuolla mun ja voittaa kruunu luonas sun.

5. Sä kunniakses olet luonut myös minut tänne maailmaan
ja kaikki tarpeet mulle suonut tääll' aina asti kuolemaan.
Siis anna armos minulle, ett' elän, kuolen sinulle.

Sävel Etelä-Pohjanmaalta
Antti Räty (alkup. tai suom.)
Siionin virsi 190


SMOKEFREE-kilpailun tuotoksia